Elektroniikka harjoitustyö kuusivahti

Käpop 2.0 Ksp1 Elektroniikkatyö: kuusivahti Heli Hautakangas Kuusivahdin ohjeet: Step-opetussarjan kuusivahdin ohjeet olivat selkeät. En ollut niitä ennen käyttänyt, jonka vuoksi ohjeiden lukemiseen täytyi käyttää aikaa, jotta hahmottaa, mitä milläkin ohjeella tarkoitettiin. Olin aikaisemmin käyttänyt Kouluelektroniikka opetussarjaa, joka on aika erilainen Stepsiin verrattuna. Koululaiselle Steps on varmaankin selkeä, siinä oletetaan, että kokoaja ei ole aikaisemmin koonnut elektroniikka sarjaa, jonka vuoksi ohjeet ovat hyvin yksityiskohtaisia. Kuusivahdin työvaiheet: Piirilevyn valmiit poratut reiät helpottivat työskentelyä ja itse komponenttien sijoittaminen sekä juottaminen sujuivat melko helposti. Kokosin työn koulun puukäsityötiloissa, joten minun ei tarvinnut hankkia työhön välineitä. Olin jo aikaisemmin tutustunut työvälineisiin sekä juottamiseen koulullamme. Tutustuin ohjeisiin sekä valmistelin työaseman valmiiksi, jotta itse työ sujuisi tehokkaasti, enkä joutuisi hakemaan välineitä kesken juottamisen. Noudatin ohjeita aika prikulleen, soveltaminen vaikuttaa heti lopputulokseen. Esimerkiksi ledin jalkojen eristämistä mietin pitkään, onko se tarpeellista. Päätin kuitenkin toimia ohjeen mukaan, vaikka eristeen kuoriminen oli työlästä. Lamppu toimi onneksi. Piirilevyyn komponenttien sijoittaminen sujui hyvin. Ensin totesin, että ohjeet olivat hiukan erilaiset kuin Kouluelektroniikka sarjoissa yleensä, ja hämäsi hetken ennen kuin ymmärsin ohjeiden merkityksen. Juottaminen oli sinällään oikein mukavaa. Aluksi ihmettelin, kun kolvi ei meinannut lämmetä. Kokeilin useampaa kolvia, viimeisen jouduin antaa lämmetä aika kauan. Vasta juottaessa hoksasin, että kolvin kärkeä pitää työntää todella lähelle tinaa. Sen jälkeen juottaminen sujui hyvin. Soveltaminen kouluun: Tällaista elektroniikkatyötä käyttäisin 5-6-luokkalaisilla, sillä se vaatii todella suurta tarkkaavaisuutta sekä mielestäni aikaisempaa elektroniikan työskentelyä. Ainakaan meidän koulussa elektroniikkatyöt eivät ole yleisesti olleet 4-luokkalaisten opetussuunnitelmassa, jota jossain estää myös suuret opetusryhmät. Opettaisin oppilaille työtä sekä pareittain että yksilötyönä. Parista on hyötyä niissä, kohdissa, jossa joutuu pohtimaan ohjeita sekä varsinaisessa työskentelyssä, jossa pari apukätenä välineiden sekä komponenttien ojentamisessa. Parin kanssa pystyy myös pohtimaan työvaiheita sekä tarkastamaan työn laatua. Parin kanssa oppilas näkee työvaiheet kahteen kertaan, jolloin työstä jää varmempi mielikuva. Yksilötyönä jokainen tekee itse komponenttien sijoittamisen sekä juottamisen. Ongelmakohtien ratkaisussa hyväksi avuksi käyvät kirjalliset ohjeet. Niitä seuratessaan oppilas pystyy itsenäisesti käymään läpi kohta kohdalta työnsä vaiheet. Opettaja toimii tilanteessa tarkistajana. Ennen kuin varsinaista työtä alkaa tehdä, on hyvä käydä läpi muutamia perusasioita elektroniikka töistä sekä kokeilla juottamista käytännössä. Tällöin minimoidaan riskit ja oppilaat pystyvät tekemään työnsä tarkemmin, kun tietävät, että pienetkin huolimattomuudet vaikuttavat lopputuloksen onnistumiseen. Elektroniikkatyön integroisin helpostikin fysiikkaan, jossa voisi työtä katsastaa osana sähkönopetusta. Sen lisäksi tekstiilikäsityön ja kuvataiteen puolella voitaisiin saattaa työ valmiiksi koteloon valmistettujen koristeiden avulla.