Kirjallinen raportti
1.Tuotteen suunnitteluprosessi
a)Käsitekartta
Laukun valmistus : Löysin ruotsalaisen ohjeen viikonloppulaukusta. Ohjeiden tulkitseminen oli hiukan haasteellista ja jouduinkin turvautumaan suomalaisiin ohjeisiin. Käytin laukussa farkku- ja ohuempaa puuvillakangasta. Leikattuani laukun kappaleet, lisäsin kunkin kappaleen taakse tukikankaan.
Laukun hihnat ompelin seuraavaksi. Tämän jälkeen aloin ompelemaan laukkuosan reunasaumoja. Samalla ompelin sisävuoren saumat. Kun laukku oli rakenteeltaan koottuna, ompelin vetoketjun ja samalla yhdistin vuoren ja laukun ulkopuolen toisiinsa.
3. Arviointi
Tuote tuli tarpeeseen, koska viikonloppulaukku olisi monipuolinen ja helpohko tehdä. En sattunut löytämään juuri haluamastani laukusta suomenkielisiä ja selkeitä ohjeita, joten otin käyttööni ruotsinkieliset ohjeet. Ne osoittautuivat haastaviksi kielen kannalta. Laukun valmistin lopulta netistä ja muilta saamieni ohjeiden mukaan. Aika paljon piti pähkäillä, missä järjestyksessä laukku kannattaa kasata. Se oli haasteellisinta. Ompelemiseen liittyvät ongelmat olivat myös teknillisiä ongelmia.
Olin lopulta kuitenkin tyytyväinen tuotteeseen. Vaikka matkan varrella oli haasteita, sain ne selvitetyksi. Samalla sain paljon tarpeellista tietoa seuraavaa laukkuompeluprojektia varten. Opetuksessa pystyn paremmin välttelemään sudenkuoppia ja suunnittelemaan ohjeet niin, että helpottavat oppilasta toimimaan paremmin itsenäisesti,
4. Didaktinen osio:
Alakoulussa toteutettavissa oleva tuote, laukku. Toteuttaisin tämän vaikeustason laukun yläkoulun puolella. Helpotettu malli esim. olkalaukku, jossa ei olisi vetoketjua tai vaikeita saumoja/sisävuorta, voisin toteuttaa jo alakoulun neljännellä luokalla.
Didaktiset elementit:
Käsityön nelikenttä:
Oppilaiden käsityön opiskelussa sekä opettajan arvioinnissa tavoitteellisia asioita ovat: tietojen hankkiminen, suunnittelun ja työskentelyn taidot, sekä kasvamisen taidot.
Tässä työssä oppilas oppii arvioimaan työn ohjeita, hahmottamaan avaruudellisia ulottuvuuksia työstäessään laukun rakennetta. Vetoketjun ompeleminen saattaa seitsemännellä luokalla olla tuttu asia, mutta vuorellisen kassin ompelussa se on haastavampaa.
Oppilaan työskentelyssä ohjaisin erityisesti alkuvaiheessa työohjeiden lukemiseen. Käyttäisin kuvia opettaessani työvaiheita. Lisäksi varmistaisin, että oppilas pystyy itsenäiseen työhön, tekisimme pienemmän työn, jossa olisi samanlaisia haastavia kohtia. Tällöin isommassa työssä, haastavia kohtia olisi jo harjoiteltu.
Motivoisin oppilaita jo alkusuunnittelussa, jolloin he saisivat jossain määrin suunnitella työtä. Työhön voi lisätä haastavuutta monella tapaa ja toisaalta sitä voi helpottaa jättämällä esim. vetoketjun, sisävuoren tai useammat saumat pois. Oppilas pääsee suunnittelemaan laukun käyttötarkoitusta, ulkonäköä sekä myös teknillisiä ominaisuuksia. Opettaja toimii tässä valvojana ja arvioi oppilaan kykyä saattaa työ päätökseen.
Käyttäisin tähän projektiin noin 2 kuukautta kuitenkin niin, että oppilas voi tehdä jotain itsenäisempää toista työtä samalla, kun esim. odottaa apua tai vuoroa ompelukoneelle.
Eriyttämisessä ottaisin työssä huomioon oppilaan taitotason, jolloin joko antaisin lisähaasteita tai helpottaisin oppilaan työskentelyä. Ripeämmät oppilaat saattavat ehtiä tekemään jopa lisätöitä, jolloin opettajalla jäisi aikaa auttaa niitä oppilaita, jotka enemmän tarvitsevat apua ja kannustamista.
Integroimisessa laukun työstämisen voisi yhdistää kuvataiteeseen. Siellä oppilaat voivat suunnitella ja tutkia erilaisia laukkuja. Silloin heillä olisi myös mahdollisuus vertailla erilaisten ohjeiden merkintöjä sekä ohjeiden helppouden merkitystä työskentelyyn. Kuvataiteessa voisivat tutkia ja suunnitella erilaisia käsityöohjeita.
Tämä työ oli itselleni haastellinen enkä sellaisenaan opettaisi sitä. T
oisaalta tiedän, mitkä kohdat työssä olivat haasteellisia, joten voin oppilastyötä suunnitellessani helpottaa tuotetta ja työohjeita miettiessäni painottaa haastavia kohtia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti